Kyllä tää on vain aikasta harmaata eloa, suoraan sanoen. Monta päivää on melkeistää tullut vain vettä taivaalta tai sitten on muuten vain tympeetä keliä. Jotenkin taas on kummasti tullut surffailtua tuolla matkatoimistojen sivuilla, mutta kun nyt on niin epätietoista että onko meillä ja jos on niin milloin niitä koiravauveleita ettei oikein voi sitä lomaa J:lle anoa jollekin tietylle viikolle saati sitten matkaa varata. En halua olla reissussa viikkoa silloin ku´n on penneleitä talossa. (Voisihan se tosin sen vapaa ehtoisen huushollin pystyssäpitäjänkin löytäminen hitusen hankalaa ;)

Karaa lukuunottamatta toi vesikeli ei kyllä tunnu hidastavan muita kuin emäntää, koirat taitavat olla noin puolet päivästä pesu/pukuhuoneen puolella kuivumassa, neljäsosan vapaasti sisällä ja sen viimoisen neljänneksen ulkona hillumassa kelistä välittämättä. Käytiin toissapäivänä ostamassa 3,5cm vahvuista rimaa pulotteluestettä varten niin saa sitten ihan virallisella esteellä harjoitella sitä. Jos talveksi veisi sen tuonne anoppilaan käyttämättömälle ruokintapöydälle niin olisi ihan hyvät treeni mahdollisuudet niihin ihmeellisiin keppikulmiin.

Eilen siirrettiin noi meidän paimenharjoittelu hiehot tuonne pihattoon muiden sekaan. Sujui muuten aikasta paljon helpommin nyt kuin keväällä jolloin ne yksitellen talutettiin tarhaan. Nyt vain portti auki, Viiville käsky kierrä taakse ja kolme tulikin ihan suosiolla, neljäs vähän otti harjoituskurveja ennenkuin uskoi et ulos on portista mentävä. (Eivät halua kulkea portin tai mistään muustakaan kohdasta missä ovat oppineet lankaa kunnioittamaan) Sillä aikaa ne kolme olikin menossa pihaan väärää kautta mutta hienosti Viivi kävi ne käännyttämässä takaisin ja siistillä kuljetuksella navetan oviaukolle mentiin, siinä piti sitten taas yhden yrittää häipyä omille teilleen mutta taas Viivi sai alta aikayksikön homman haltuun ja sisään menivät kaikki ilman sen suurempia kommervenkkejä. Aikaa tähän taisi kaikenkaikkiaan mennä n. 4-5min... Ilman koiraa tuossa ajassa olisi ehkä yhden saanut kiinni tuolta tarhasta ja hikikin olisi pian saattanut tulla. Nyt itseltä rasittui korkeintaan kitarisat kun piti hiukka karjaista koiralle että muistathan että me liikutetaan yhdessä noita hiehoja ja vauhti on sitten se minun kävelyvauhti, ei hiehojen juoksuvauhti.. Mutta hyvin sitten kyllä malttoi mielensä ja työskenteli oikein mallikelpoisesti. Hyvä koira.

Ja kylläpä se Masilla oli kuumeen aiheuttajana tuo vauvarokko, oikein hienoilla näppylöillä tai ryhelmillä kummaksikohan noita sitten sanoisikaan?