Tai siis keitetyn makaroonin kanssa,ajoi saman asian. Riemulle otettiin luoksetuloja kolmeen eri suuntaan niin että "vastaanotto paikka" vaihtui, siis huuhdeltiin vuoronperään ilman loogista järjestystä Jukan ja Nikon kanssa, palkka aina heti ja vaihdettiin omaa sijoittumispaikkaa aina sillä aikaa kun koiralla ei ollut näköyhteyttä ko.henkilöön ja hyvin sujui.

Uskokaa tai älkää mutta sain illalla houkuteltua tuon isännän kanssani kipitys lenkille, niin sain tuon Viivinkin tuolta anoppilasta juoksulenkille (vaihdettiiin kaksi lasta yhteen koiraan lenkin ajaksi =), ja kyllä on muuten eroa siinä että mihin tuo juokseminen itsellä ottaa, että minkälainen koira sielä narun päässä on. Pennun kanssa kun kipittää niin koko ajan joutuu hiukan ns.jarruttamaan kun taas Viivi juoksee niin sievästi vaikkakin naru kireällä sekin että Pennun jälkeen tuntui että siellä on vain joku hippiäinen narun jatkona, hupaisaa. Samoin että Pentu vetää ihan tolkuttomasti niin kauan että pääsee edellä olevasta koirasta ohi.. Hmm.. taitaa joutua tuo juoksijan kunto todellakin koville jos sinne canikrossi kisoihin ensi syksynä uskaltaudutaan mukaan...